Totuus Kauneus ja Hyvyys Arvollinen ihmisen elämä koostuu; totuudesta, kauneudesta ja hyvyydestä.

Rationalisti ajattelijat

  • Järkevä ymmärrys
    Järkevä ymmärrys

Rationaalinen ajattelu. 

"Rationalismi (lat. ratio, laskeminen, järki, harkinta) eli jälkeisajattelu tai jälkeistieto on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tiedon lähteenä on ensi sijassa järki eikä kokemus, dogmi tai usko. Tunnetuimmilla filosofisen rationalismin edustajilla järjen antamasta tiedosta voidaan loogisen deduktion avulla johtaa kokonainen filosofinen järjestelmä. Rationalismin vastakkaisena kantana filosofiassa on perinteisesti ollut empirismi. Monet tietoteoriat ovat jonkinlaisia yhdistelmiä empirismistä ja rationalismista".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rationalismi_%28tietoteoria%29

Rationaalisella ajattelulla on ollut suuri merkitys ihmisten sivistykseen maan päällä.  Ihminen erottuu muista eläimistä sillä erikois ominaisuudenkautta, järkevällä rationaaliseella ajattelulla.

Mutta se ei tule ihmiselle täysin luonnostaa, ympäristön havainto kyky tulee luonnostaan harjoituksen kautta. Mutta järkevä ajattelu vaatii enemmän, se vaatii järkevän ajattelun raamit.    

Nykyään rationalismi liittyy lähinnä logiikan ja matematiikan filosofiaan. Logiikkaa ja matematiikkaa ei voi tutkia luontoa havainnoimalla vaan pelkästään järkeä käyttämällä.

Formaalisemmin rationalismi määritellään menetelmä tai teoria ", jossa kriteeri totuudesta ei ole aistillinen mutta intellektuaalinen ja deduktiivisen".  

Rationalistit uskovat todellisuus sisältää loogisen rakenteen. Tämän vuoksi rationalistit väittävät, että tietyt totuudet ovat olemassa ja että äly voi suoraan tarttua näihin totuuksiin. Toisin sanoen, rationalistit väittävät, että tietyt rationaaliset periaatteet ovat olemassa logiikassa, matematiikka, etiikka ja metafysiikka, jotka ovat niin pohjimmiltaan totta, että kieltämällä niitä aiheuttaa putouksen ristiriitaan.

Sokrates (n. 470–399) ja Platon (427–347)

Pääartikkelit: Sokrates ja Platon

"Sokrates ajatteli, että ennen kuin kukaan saattoi ymmärtää todellisuutta, heidän tuli ensin ymmärtää itseänsä. Ainoa keino, miten tämä saattoi onnistua, oli rationaalinen ajattelu. Sokrates ei julkaissut omia ajatuksiaan kirjoituksina, mutta keskusteli filosofiasta muiden kanssa. Hän saattoi aloittaa esittämällä ainakin näennäisesti vastattavissa olevan jotakin filosofista ongelmaa käsitelleen kysymyksen, johon muut yrittivät vastata. Tämän jälkeen hän esitti kysymyksiä, kunnes kaikki ristiriidat oli ratkaistu tai kunnes toinen osapuoli saattoi vain myöntää, ettei tiedä vastausta — millä tavalla suurin osa keskusteluista päättyi. Sokrates ei väittänyt tietävänsä vastauksia, mutta se ei estänyt pyrkimästä totuuteen tällaista kriittistä ja rationaalista pelkkää ihmisjärkeä hyödyntävää menetelmää käyttäen".

"Sokrateen jälkeen hänen oppilaansa Platon kehitti dialektiikkaa edelleen. Perustavana ajatuksena Platonilla oli kaikessa filosofiassaan aina se, että aistien avulla saavutettu tieto on aina epävarmaa ja epäpuhdasta, ja että ainoastaan mietiskelevä sielu voi saavuttaa todellista tietoa. Ainoastaan tällaisella tiedolla on tieteellistä ja eettistä merkitystä. Hän jakoi todellisuuden tälla tavoin kahteen tasoon, aistien tavoittamaan aineelliseen todellisuuteen ja pelkästään ihmisjärjen tavoitettavissa olevaan ideoiden todellisuuteen".

Uusplatonismi

Pääartikkeli: Uusplatonismi

"Uusplatonismi on nykyaikainen nimitys 200-luvulla syntyneelle filosofiselle koulukunnalle, jonka filosofia perustui Platonin ja häntä seuranneiden platonistien opetuksiin. Uusplatonismi syntyi ennen kaikkea Plotinoksen muotoilemana. Uusplatonilaiset kehittivät platonististen opetusten pohjalle monimutkaisen kosmologisen hierarkian, joka koostui sanoin kuvaamattoman Ykseyden sekä aineellisen kaikkeuden ja ihmiskunnan välillä olevista välittävistä tasoista, hypostaaseista. Uusplatonilaiset katsoivat, että filosofin tavoitteena oli kohota tasojen kautta kohti Ykseyttä, vapautua aineellisuudesta ja siirtyä puhtaan järjen tasolle, lopulta sulautuen Ykseyden kanssa mystisessä ykseydessä.

Uusplatonismi vaikutti keskiajan kristilliseen filosofiaan, mutta yhtä lailla myös islamilaisiin ja juutalaisiin ajattelijoihin. Uusplatonistinen ajattelu koki uuden tulemisen lännessä renessanssin aikana".

Mannermainen rationalismi

René Descartes

Baruch Spinoza

Gottfried Wilhelm Leibniz

"Mannermainen rationalismi" on yleisnimitys manner-Euroopassa uuden ajan alussa filosofiaa hallinneelle rationalismille. Britteinsaarilla filosofiaa hallitsi tuolloin empirismi ("brittiläinen empirismi").

René Descartes (1596–1650)

Pääartikkeli: René Descartes

"Descartes katsoi, että vain tieto ikuisista totuuksista — mukaan lukien matemaattiset totuudet sekä tieteiden tietoteoreettiset ja metafyysiset perusteet — olivat saavutettavissa pelkällä järjen käytöllä. Kaikki muu tieto vaati kokemusta todellisuudesta tieteellisen menetelmän avustamana. Descartes myös katsoi, että vaikka unet vaikuttavat yhtä tosilta kuin aistikokemus, ne eivät voi tarjota meille tietoa. Samoin myös aistikokemusta on epäiltävä, koska myös tietoinen aistikokemus voi olla harhojen lähde. Tästä hän päätteli, että rationaalisen totuuden etsinnän tuli epäillä kaikkia todellisuutta koskevia käsityksiä. Hän esitti näkemyksensä sellaisissa teoksissaan kuin Metodin esitys, Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta ja Filosofian periaatteet. Descartes kehitti menetelmän, jonka avulla saattoi saada tietoa. Sen mukaan mitään, mitä järki tai ymmärrys ei voinut tunnistaa, ei voinut pitää tietona. Descartesin mukaan tällaiset totuudet saatiin ilman aistihavainnon apua. Järjen saavuttamat totuudet tulee pilkkoa pienemmiksi osasiksi, jotka intuitio voi hahmottaa. Niistä voi johtaa puhtaasti päättelemällä selkeitä todellisuutta koskevia totuuksia".

"Menetelmän seurauksena Descartes esitti, että järki yksin määritti tiedon, ja tämä voitiin tehdä aisteista riippumatta. Hän esimerkiksi päätyi kuuluisaan lausumaansa cogito ergo sum (”ajattelen, siis olen”) on apriorisella päättelyllä, ei johtamalla kokemuksesta. Descartesille tämä menetelmä oli kumoamaton periaate, jonka päälle kaikki muu tieto voitiin rakentaa. Descartes kannatti myös metafyysistä dualismia, joka erotti ihmisruumiin substanssin (res extensa) ja mielen tai sielun (res cogitans). Tämä keskeinen mielen ja ruumiin ongelma jäi ratkaisemattomaksi".

Baruch Spinoza (1632–1677)

Pääartikkeli: Baruch Spinoza

"Baruch Spinoza tarjosi oman ratkaisunsa mielen ja ruumiin ongelmaan ja määritti Jumalan (äärettömän substanssin) ja maailman (äärellisen substanssin) väliset suhteet. Hänen johtopäätöksensä oli, että Jumala oli välttämättömyydestä ainoa olemassa oleva olento, ja empiirinen todellisuus oli vain Jumalan äärettömien ominaisuuksien muunnelmia. Ihmiset ovat tietoisia näistä ominaisuuksista ajattelun ja järkeilyn avulla. Spinoza katsoi panteistisesti, että Jumala oli koko luonto, tai deus sive natura (”Jumala tai luonto”). Hän katsoi, että maailma oli täysin deterministinen".

Gottfried Leibniz (1646–1716)

Pääartikkeli: Gottfried Leibniz

"Leibniz oli viimeinen suurista rationalisteista. Hän vaikutti merkittävästi myös monilla muilla aloilla, kuten matematiikassa. Hän hylkäsi kartesiolaisen dualismin ja kielsi aineellisen todellisuuden olemassaolon. Leibnizin mukaan oli olemassa äärettömän monia yksinkertaisia substansseja, joita hän kutsui monadeiksi, mahdollisesti lainaten termin Anne Conwayltä. Teoria oli kehitetty vastaukseksi sekä Descartesille että Spinozalle. Leibnizin mukaan monadit olivat todellisuuden perustavanlaatuisia osasia, jotka koostuivat sekä liikkumattomista että liikkuvista osista. Nämä monadit edustivat kaikkeutta, vaikkeivat ne olleet kausaliteetille tai luonnonlaeille. Kaikkeudessa ilmenevän kausaliteetin hän selitti ennalta-asetetun harmonian avulla".

Immanuel Kant (1724–1804)

Pääartikkeli: Immanuel Kant

"Immanuel Kant aloitti perinteisenä rationalistina, opiskeltuaan rationalististen Leibnizin ja Christian Wolffin filosofiaa. Luettuaan David Humen teoksia, jotka ”herättivät hänet dogmaattisesta unesta”, hän kehitti kuitenkin oman omalaatuisen ja vaikutusvaltaisen rationalisminsa, joka pyrki muodostamaan synteesin perinteisten rationalististen ja empirististen perinteiden välille".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rationalismi_%28tietoteoria%29

Puhtaan järjen kritiikki.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puhtaan_j%C3%A4rjen_kritiikki

Kant on yksi keskeisistä nykyaikaisen filosofioista ja asettaa ehdot muille, joilla kaikki myöhemmät ajattelijat ovat joutuneet tarttua. Hän väitti, että ihmisen käsitys luonnonlait rakenteista, ja että järki on lähde moraalille. Hänen ajatukset pitävät edelleen suuren vaikutuksen nykyajan ajattelussa, erityisesti sellaisilla aloilla kuin metafysiikka, tietoteoria, etiikka, poliittinen filosofia ja estetiikka.

Kant nimetty hänen haara tietoteorian Transcendental Idealismi, ja hän ensin säädettyihin nämä näkemykset hänen tunnetuin työnsä Puhtaan järjen kritiikki. Siinä hän väitti, että oli perustavanlaatuisia ongelmia sekä rationalistisissa ja empiristi dogmissa.  Joten rationalisteille hän väitti, laajasti, että puhdas syy tulee virheelliseksi, kun se ylittää rajansa ja väittää tietävänsä niitä asioita, jotka ovat välttämättä toisella puolella kaikkia mahdollisia kokemuksia: Jumalan olemassaolosta, vapaa tahto, ja kuolemattomuudesta ihmisen sielu.

Käytännöllinen järjen kritiikki

”Imannuel Kant toinen teos oli nimeltä Käytännöllinen Järki. Kant esittää, että vaikka ensimmäinen Kritiikki oli antanut ymmärtää, että Jumala, vapaus ja kuolemattomuus ovat tuntemattomia, toinen Kritiikki lieventää tätä väitettä. vapaus voidaan tuntea, koska se on moraalilain paljastama. Jumala ja kuolemattomuus pysyvät tuntemattomina, mutta käytännöllinen järki vaatii uskoa näihin järjen postulaatteihin. Kant kutsuu tyytymättömät kriitikkonsa jälleen kerran tarjoamaan todistuksen Jumalan olemassaololle ja näyttää, että tämä on mahdotonta, koska erilaiset argumentit (kuten ontologinen, kosmologinen ja teleologinen todistus) Jumalan olemassaololle riippuvat kaikki olennaisesti siitä ajatuksesta, että olemassaolo on Jumalan käsitteeseen luonnostaan kuuluva ominaisuus. Kant katsoi, että teos oli itsenäinen aiemmin ilmestyneeseen Tapojen metafysiikan perustukseen nähden, vaikka se käsitteleekin sitä vastaan esitettyä kritiikkiä. Käytännöllisen järjen kritiikki toimii korkeammalla abstraktiotasolla kuin aiempi teos”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6llisen_j%C3%A4rjen_kritiikki

Arvostelukyvyn kritiikki

Arvostelukyvyn kritiikki täydentää Kantin kriittistä projektia ja luo pohjaa modernille estetiikalle. Teos on jaettu kahteen pääosaan, "Esteettisen arvostelman kritiikki" ja "Teleologisen arvostelman kritiikki". Näiden lisäksi siihen kuuluu laaja yleiskatsaus koko kriittisestä järjestelmästä lopullisessa muodossaan esitettynä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvostelukyvyn_kritiikki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Reijo Jokela

Esittelystäsi:
"Katselen ja kuuntelen mitä Puolueet kertovat.
Perus Suomalaisten puolue kiinnostaa sillä he sanovat arvostavan hyviä arvoja enemmän kuin rahaa".

Kirjoitukseen liittyen, mitä sellaisia arvoja persut ajavat mitkä eivät ole riippuvaisia rahasta?

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Tässä yksi niistä, se on: Hyvä tahto, siitä on hyvä lähteä liikkeelle ja jatkaa eteenpäin ajattelemalla hyviä positiivisia asioita ja sen seurauksesta tekemällä hyviä tekoja. Ne ideat ja asiat mitä on ihmisellä sisällä mielessä, sitä se ihminen toteuttaa omalla elämällä.

Jos ihminen on kyyninen ja negatiivinen, se myös puhuu kyynisesti ja negatiivisesti, ja samalla kylvää negatiivisuuden henkeä ympärille.

Hyvää positiivistä mielentilaa tulee jokaisen ihmisen harrastaa, se voi lähteä liikeelle vaikkapa päättämällä olla hyvä tahtoinen.

Monet ihmiset Suomen yhteyskunnassa ovat negatiivisia ja kyynisiä ihmisiä, eikä se välttämättä ole heidän oma vika. Se saattaa olla niin että se oli kyyninen ympäristö missä he kasvoivat ja oppivat olemaan kyynisiä.

Tai toisaalta se voi olla elämän matkan varrella kolhut ja huonot kokemukset mitkä ovat tehneet ihmisestä katkeran. Viha ja katkeruus ovat myrkkyä ihmisen hyvin voinnille.

Samalla tavalla Eduskunnan oppositiossa kuulee ääniä mitkä ovat kokonaisuuden kohden negatiivisiä ja kyynisiä ihmisiä. Heillä ei ole aitoa rehellistä kunnioitusta ja tasapainoa henkiselle elämälle. Monet ovat liikeellä negatiivisten voimien ajamana, heidän perämoottorin voima yksilö on pessimistinen.

Tunteissa aito tasapaino positiivisen hyvän mielen kanssa, olisi olla se lähtökohta mistä lähteä liikeelle ja vaikuttaa ympäristöön. Siinä sitten arvostaa ihmisten hyvää tahtoa ja hyviä tekoja mitä muut ihmiset ovat tehneet.

Jokaisen tulisi katsoa peiliin, ja ottaa omasta mielen laadusta lähikuva, ja tutkia sitä missä ja milloin on tapahtunut muutos mielen tunteissa.

Sitten järkevästi ymmärtää että negatiivinen henki on haitta, kyyninen asenne elämään sitoo ihmisen henkistä vapautta. Ihmisen sisäiset rakenteet eivät ole tarkoitettu toimimaan ristiriidassa henkisen elämän harmonialle, sisäiset ristiriidat pitää poistaa järkevän päätöksen teon kautta.

Siinä on järkevää saada oikeata tietoa minkä perustalta rakentaa omaa tervettä elämää itselle, mikä on henkisesti harmonia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset